Warning: avautumista tiedossa.
Henkinen pettäminen.
Fyysinen pettäminen.
Päin kasvoja valehtelu ja salailu.
Koin epämukavan tilanteen kun tajusin eräästä henkilöstä ettei hän ehkä ollutkaan sellainen kun luulin.
Tiedättekö sen fiiliksen, kun rakastaa toista aidon oikeasti ja uskoo tästä vain kaikkea hyvää?
Pian tajuaa että on antanut anteeksi jo paljon enemmän kuin olisi koskaan pitänyt.
Alkaa menettää luottamustaan itseensä sekä ihmisiin ylipäätänsä.
Tuntuu ettei riitä.
Tuntuu ettei ansaitse parempaa rakkautta.
Mitä jos oisin tehny jotain toisin?
Voinko vielä tehdä jotain toisin?
Ei enää oikeen tiedä mikä on totta ja mikä ei, vai onko itse vaan tulossa hulluksi.
Pointti tässä kirjoituksessa on nyt se,
että uskon maailmassa olevan muitakin, jotka tämän asian kanssa kamppailee.
Kaikesta tästä tuli opittua niin paljon, että on vääryyttä jos en jaa tätä eteenpäin.
Kaikesta tästä tuli opittua niin paljon, että on vääryyttä jos en jaa tätä eteenpäin.
Mulla kaikista vaikeinta oli se, että tämä kyseinen mies valehteli ja esitti viatonta viimeiseen saakka, vaikka tiesin jo totuuden. Yritti vakuuttaa että kuvittelen kaiken, vaikka faktat paistoivat kirkkaana.
Liian monesti pettäjä syyllistää sen toisen osapuolen ja kääntää asiat päinvastoin.
Tähän tyyliin:
Petetty onkin yhtäkkiä se pahis, koska on jollain tapaa saanut tietoonsa asioita joita hän ei olisi saanut tietää. Yhtäkkiä huomaat, että oletkin itse se joka pyytelee anteeksi hölmöyttään ja hyvittelee tekojaan. Sama pätee juuri esimerkiksi parisuhdeväkivallassa. Se on yllättävän paljon vaikeampi lähteä pois kierteestä, kun pettäjä on saanut sut uskomaan että olet itse syypää kaikkeen.
Mistä tietää kannattaako antaa anteeksi?
Kuinka paljon sontaa tulee sietää toiselta?
Mistä tietää, milloin on menettänyt todellisuudentajunsa asioiden suhteen?
Esittäkää itsellenne kysymykset:
Onko mikään OIKEASTI hyväksyttävä perustelu pettämiselle?
Haluanko tulevaisuuden ihmisen kanssa, jolle en ole ainoa?
Haluanko OIKEASTI elää suhteessa, jossa joudun epäilemään toisen tekoja jatkuvasti?
Ehdottaisin teille kaikkiin kysymyksiin vastausta EI.
Kaikista pahinta on, mikäli pettäjä ei todellisesti edes osoita olevansa pahoillaan.
Siinä vaiheessa, juokse ja lujaa.
Mun mielestä kellekkään pettäjälle ei tulisi antaa anteeksi.
Pettäminen on pelkurien ja epävarmojen hommaa.
Pettäminen on suurin epäkunniotuksen osoitus, mitä voi toiselle tehdä.
Pettäminen käy helpommaksi kerta kerralta.
Suhteesta ei vaan ikinä enää tule samanlainen.
Ihan sama mikä syy onkin, ja vaikka saisit sen jotenkin päässäsi järkeiltyä.
Miten pystyy päästämään irti?
On olemassa kahdenlaisia ihmisiä:
Niitä jotka pystyy pettämään, ja
Niitä jotka ei ikimaailmassa pystyisi pettämään.
Valitse omasi. Kumpien kanssa haluat viettää elämäsi?
Käyttäkää vähän mielikuvaharjoittelua ja kuvitelkaa päässänne, millainen HYVÄ parisuhde on.
Voin kertoa, siinä on ainoastaan kaksi ihmistä. Ei mitään muttia tai poikkeuksia.
Molemmat haluaa olla toistensa kanssa, eikä eipäilyksille jää tilaa.
Huonoon suhteeseen jääminen saattaa tuntua vähemmän rasittavalta ratkaisulta, mutta pidemmän päälle se tulee tuhoamaan sut. Kaiken mihin uskot, ja kaiken mitä sinä olet.
Kuvitelkaa mut hyppimässä epätoivoisesti ja anelemassa teitä uskomaan nämä asiat!
Päättäkää, että ansaitsette parempaa.
Se on vaikeaa, mutta se on mahdollista tehdä.
KAIKKI hyväsydämmiset ja pohjiltaan rehelliset ihmiset,
te ansaitsette vain parasta suhteissanne!
Jos kaikki ihmiset olis ehdottomasti pettämistä vastaan,
se geeni kuolis sukupuuttoon maapallolta hetkessä....(toiveajattelua?)
Annetaan niiden pettäjien sekoilla keskenään, jooko?
Etsitään itsellemme omiemme vertaiset ihmiset,
jotka on rehellisenä tukenamme hetkenä minä hyvänsä?
Elämässä eteenpäin siirtyminen on rohkea teko, joka vaatii myös paljon päättäväisyyttä.
Jos maltat jättää huonon tilanteen taaksesi, tulevaisuutesi tulee näyttämään valoisalta.
Ei se ole turha sanonta, että kun suljet yhden oven, toinen ovi avautuu!
Loppujen lopuksi elämässä on merkitystä vain niillä ihmisillä, jotka ovat sinulle aitoja.
Kääntykää tosiystävienne puoleen ja huomatkaa,
kuinka he kuuntelevat joka ikisen murheenne, ja tekevät mitä vain, että olonne parantuisi.
Tsemppiä kaikille jotka ikinä on joutunut kokemaan saman.
Aurinko paistaa vielä, jos vain jaksatte uskoa.
Jos mun teksti auttoi yhtäkään ihmistä selkiyttämään ajatuksiaan, olen tyytyväinen!
 |
| kuvat: weheartit.com |
Rakkaudella, S
